Minulle järjestettiin Linnankosken lukiosta sellaiset läksiäiset, että niistä riittää yhdelle ihmiselle hautajaisiin saakka – ja ylikin. Siksi olen päättänyt luikkia tilanteista huomaamattomasti. Mutta jos läksiäiset olisivat aina sellaisia kuin rehtorillamme Jaakolla tänään, niin mikä ettei. Täysi yllätys, koko lukio kunniakujana vastaanottamassa, lipunnosto, lahja, kukitus, kurttumusaa, omenapuun istutus lipputangon viereen ja opiskelijakunnan pelipaita. Kelpaa.
Huomenna on kesä. Ja isot juhlat isossa hallissa. Sain tänään kunnian tehdä melkein koko päivän sitä missä olen parhaimmillani: kannoin tavaroita. Illalla harjoiteltiin seremonioiden kulkua, mutta aavistuksen verran jäi epävarma olo. Täytynee tehdä unessa mielikuvaharjoituksia. En muista milloin olisi viimeksi näin jännittänyt. Todennäköisesti menee hyvin. Ei lakin ja ruusun ojentaminen voi olla niin vaikeaa. Toinen vaihtoehto on se, että mokaan tosi pahasti.
Mika Sipuran verkkopäiväkirja 