60 päivää kesään: päivä 33

Herätys klo 03.10. Heräsin klo 03.02. Perillä Porvoon Sikosaaressa klo 04.48. Edessä kahdeksan tuntia kiikarointia. Tavoitteena havaita tuona aikana mahdollisimman monta lintulajia. Pilvistä, harmaata, ytimiin tunkeutuva pohjoistuuli. Yleensä paras hetki osuu puolisen tuntia aloituksen jälkeen. Silloin yli lentää usein kauempaa tulleita lintuja: kiuruja, naakkoja, puluja, kuoveja, viherpeippoja. Nyt harmaudessa oli hiljaista, ja viime vuoden lukemasta jäätiin. Tuloksena 78 lajia, joukossa jalohaikara, useita merikotkia, useita nuolihaukkoja ja kukkuva käki. Tuhansittain hanhia lensi kohti etelää. Nimesimme ilmiön antarktikaksi. Reilun sadan metrin päässä niemen takana pyöri pikkulokkeja, pyrstötiaisia, hippiäisiä, keltasirkku, punatulkku, hernekerttu, pensastasku, rytikerttunen, satakieli, närhi ja sinisuohaukka. Mutta kun tornista piti havaita. Niin lähellä mutta niin kaukana. Onko punakylkirastas kuollut sukupuuttoon?

IMGL0918.jpgIMGL0923.jpgIMGL0910IMG_0261IMG_0243

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s