60 päivää kesään: päivä 31

Kävin kuuntelemassa Juhan ja Jaanan luotsaaman vaelluskurssin oppituntia. Vähän teki mieli mukaan. Tai oikeastaan ihan pirusti. Vaikka viime syksyn vaelluksemme kohtasi vihapuhetta jo kuukausia ennen lähtöä, ja tämä reppana turkulainenkin pahoitti mielensä. Vaikka vaellus selvästi uuvutti. Vaikka vaellus teki minusta huonomman opettajan. Vaikka viime syksyn myrsky aiheutti traumoja. Pari päivää sitten heräsin yöllä myrskyn muistoihin. Kun Juhan ääni lakkasi yöllä kuulumasta, en pystynyt nukkumaan silmällistäkään, vaan pälyilin teltan oviaukosta myrskyn pauhetta. Kun ahistus kävi sietämättömäksi, kävin tutkimassa kalsaripuku lepattaen käsikopelolla litteäksi langenneita telttoja. Järkyttää ajatella mitä silloin etsin: kuolleita ihmisiä. Ja toivoin etten löytäisi.

Syy kaipuuseen löytyy päiväkirjan sivuilta. On ollut merkitys.

IMGL3660.jpg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s